0

Zellige, armas zellige

Jos perjantaina unohtuu ottaa se lakisääteinen hermorelaksantti eli punaviinilasillinen, seurauksena on se, että lauantaiaamuna tulee herättyä %&#€]£@n aikaisin. Ja, koska kategorisesti kieltäydyn kastamasta jalkaani ulos sängystä viikonloppuna ennen aamukymmentä on ainoa vaihtoehto sängystä käsin sisustaminen. Varsinkin näinä aamuina, kun lämmitys on näköjään ollut pois päältä koko yön…

Parhaiten tämä käy niin, että otetaan virtuaaliyhteys yhtä sisustushulluun ystävään, joka on virallisesti nimetty tämän rakennusprojektin Sisustuspäälliköksi ja luonnollisesti hereillä yhtä %&#€]£@n aikaisin lauantaiaamuna kiitos selkäkrampin. Sitten aloitetaan sukellus sisustamisen loputtomaan karkkimaahan.

En ole ehkä mistään niin hepuleissa tämän rakennusprojektin suhteen kuin kylpyhuoneesta. Tämä ehkä johtuu siitä, että sitten sen jälkeen, kun täytin 16 ja muutin pois kotoa minulla ei ole ollut oikeaa kylpyhuonetta ja tämä trauma kantaa pitkälle. (Tähän oli tarkoitus viitata tulevaan kylpyhuoneeseen ja sen neliökokoon, mutta koska Isäntä ei ole vielä saanut aamukahviansa, joka vasta porisee keittimessä en voi tarkistaa virallista neliömäärää.)

Ensimmäisiä kylpyhuone visioita olen jo tännekin asti saanut, kuten tämä 1920-luvun Spa-yritelmäni.

Sen verran on projekti edennyt, että kalusteita jahdattiin pitkin Costa del Solin rannikkoa aina Marbellaa myöten. Lisäksi käsin liiskatut lattialaatat tilattiin Sevillasta asti, ja nämä kaunokaiset värjöttelevät tällä hetkellä pihan perällä.

20160718_113834

Tuollainen toveri laatta.

 

Koska 20-luvun spa sai hieman takaiskuja tähtitieteellisten kalustehintojen vuoksi, päätimme sisustustiimin kanssa suunnata katseemme hieman alemmas. Ja siitähän lähti sokka irti:

Ensin löytyi kauan etsitty lavuaari. Olen varmaan vuoden päivät plärännyt nettisivuja etsien inspiroivaa lavuaaria ja sitä vaan ei löydy. Paitsi nyt. Löysin siis Sevillalaisia käsin tehtyjä ja maalattuja lavuaareja, joita saa miljoonalla eri psykedeelisellä kuviolla maalattuna. Tämän aion upottaa johonkin vanhaan senkinromuun ja maalata senkinromun ehkä turkoosiksi.

 

cabecera-lc-07g

Näitä on ehkä muutama sata erilaista.

 

Seuraavaksi löysin marokkolaisia seinämosaiikkeja. Siis näitä.

 

09f0bafec51ceeed4232d5f1f315f645

Tässä uusin visio.

Löysin myös paikan, jossa voi itse väritellä geometrisia laattoja loputtomiin ja saada samalla pikkiriikkisen sekoamiskohtauksen värien määrästä ja valinnan mahdottomuudesta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lattia on vihreä/vaaleanpunainen ja seinästä tulee kelta/turkoosi. Hyvin toimii!

 

bokraa1488004523

Tässä yksi seinälaattakandidaatti.

Ja näin kädenkäänteessä 20-luvun spa lensi romukoppaan ja tilalle astuu Spa al Andaluz. Eli tällä hetkellä haaveilen zellige-mosaiikkiseinästä ja messinkilyhdyistä sekä käsinmaalatuista lavuaareista, jotka muuten näköäjään maksavat tuolla etelässä sen 50€ kaukalo. Kuten Sisustuspäällikkö totesi, edes Ikeasta ei saa mitään tuolla rahalla.

P.S. Sisustuskaksikon karautettua täyteen laukkaan heräsi vihdoin Isäntä alias Sisustusmörkö, joka onnistui viidessä minuutissa ampumaan alas joka ikisen aamun aikana keksimämme sisustusidean. Enää edes lavuaari, jonka isäntä jo hyväksyi alustavasti ei kuulema miellytä silmää. Ja edellä nähtävä seinälaattakandidaatti tuo mieleen julkisen käymälän. Aha.

0

Koodinimi Kissatalo eli Sisustusretki Portugaliin vol I.

Pöytäkirjaan merkittäköön Isännän vastalause koskien tämän kertaista aihepiiriä. Sisustamisesta ja matkailusta länkyttäminen täyttävät kuulema rakennus-aihepiirin pahoinpitelyn sekä  väärinkäytön tunnusmerkit.

Kävimme siis joululoman loppuhuipennukseksi Suur-Isännän ja Suur-Emännän kanssa pyörimässä muutaman päivän Algarvessa Faron liepeillä. Vino verdeä tuli lipiteltyä ammattilaisen tavoin ja paluumatkalla lastiruumaan menevää tavaraa oli sellaiset kaksi matkalaukkua ja +37 kiloa enemmän kuin lähtiessä.

Suunnitelmista rahdata bidé-pytty peräpohjolaan luovuttiin pitkällisen harkinnan jälkeen. Tyydyimme siis trokaamaan ainoastaan pienehkön oliivipuulipaston ja muuta elintärkeää roipetta.

Algarve oli meille mitä mainioin: joka päivä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ja lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeat tammikuulle. Lisäksi omaan huoneeseeni kuuluva ensuite-kylpyamme teki matkasta suorastaan ekstaattisen. Historiallisen reissusta teki sen, ettei allekirjoittanut ostanut yhtään paria kenkiä ja ainoastaan yhden vaatekappaleen. Sisustustavaraa tuli sitten senkin edestä. Parkkeerasimme Suur-Isännän olutta myyvään läheiseen ruokapaikkaan ja suuntasimme tiemme sisustusparatiisiin, josta käytämme koodinimeä Kissatalo.

Pikainen päässälaskuinventaario paljastaa seuraavaa:

  • Uusi päiväpeitto, tuli tarpeeseen sillä etsin väliaikaista päiväpeittoa edellisen siekaleiksi repeytyneen tilalle. Tosin tämä päiväpeitto on kyllä niin hieno, että en taida raaskia ottaa sitä käyttöön. Eli ehkä siis reissun hyödyllisin ostos.
  • 4 hengen aamiaisastiasto, jokainen setti käsittää neljä erilaista astiaa, joista kahdelle emme ole edes Suur-Emännän kanssa keksineet mitään järkevää käyttötarkoitusta. Sillä kyllähän 30m2 metsäpirtissä pitää olla erikseen aamiaisastiasto.
  • 6 kpl juomalaseja, koska juomalaseja nyt vaan talossa pitää olla. Eikä mainita isännälle mitään niistä edellisistä juomalaseista, jotka olen edellisillä reissuilla ostanut. Tosin näitäkään ei oteta käyttöön, ennen kuin talo on valmis.
  • jouluvalosarja
  • toinen valosarja, joka ei ole niin jouluinen.
  • Posliinisia kaapinvetimiä 6kpl, joille ei ole mitään käyttötarkoitusta tässä vaiheessa.
  • syömäpuikot, koska raksalla tarvitaan ehdottomasti syömäpuikkoja.
  • suihkuverho. Kyllä, tämä oli erittäin tarpeellinen, varsinkin kun taloon tulee suihkukaappi.
  • Lasinen saippuapumppu, jota tosin ei varmaan ikinä pysty käyttämään, ettei Joku hajoita.
  • Toinen lasinen saippuapumppu, koska oli alennuksessa ja kivan vaaleanpunainen.
  • Miniatyyrikokoisia verhotupsuja, koska pidän verhotupsuista.
  • Muovinen tarjotin, jota tarvitaan ehdottomasti grillikautena tavaroiden kiikuttamiseen. Tai aamiaisen tarjoiluun vuoteeseen, kuten Isäntä totesi toiveikas ilme kasvoillaan.

 

img_2317

Aloitapa valikointi tuosta. Ja kaikki todellakin pitää hipelöidä läpi.

 

img_2329

Juomalasifinalisteista keskimmäinen voitti matkan eksoottiseen peräpohjolaan kera viiden toverinsa.

 

img_2306

Muutamat vetimet hyppäsivät kyytiin. Ei sitä tiedä, koska tulee tarpeeseen.

 

img_2278

Kylppäriosasto.

 

 

img_2290

Suihkuverhoja, tuo pandakaveri lähti saman tien mukaan. Oranssi verho lähti sen takana lymyävän Suur-Emännän matkaan.

 

img_2297

Verhoja

 

img_2295

Verhotupsut, nuo heikkouteni.

 

 

img_2321

Näitä kuolasin pitkään puutarhakäyttöön. Ovat muovisia nimittäin, joten ei haittaisi vaikka tuuli kaataisi. Mutta en raaskinut. Joku raja kai pitää olla?

 

 

 

img_2309

25 minuuttia pytingissä.

 

img_2327

Näitä astioita lähti kainaloon useampia. Jälkikäteen harmittaa, etten ottanut koko settiä sillä Isäntäkin innostui kuosista.

 

img_2328

Tarjotin. Tarvitsen ehdottomasti tarjottimen. Koska tarjotin.

 

img_2360

Joulu tuli taloon. Sotasaalis uskaltauduttiin levittämään esille Suur-Isännän vetäydyttyä levolle. Jottei Isäntä olisi jäänyt nuolemaan näppejään, ostimme laadukkaan mittanauhan tuliaisiksi. Ihan reilu jako, sanoisin.

 

img_2364

Päiväpeitto. Jota tosin ei voi käyttää, koska on liian hieno.  Piti vielä palata takaisin putiikkiin, koska olivat unohtaneet myydä ensimmäisellä kerralla.

 

img_2368

Saippuapullot ja juomalasit. Takana Suur-Emännän ostama korurasia ja verhotupsut.

 

img_2498

Syömäpuikot, valurautainen kissakoukku ja isännän mitta. Ja mitta on ihan oikea fiini merkki, siinä oli hälärit ja kaikki. Kompensoi mielestäni täydellisesti allekirjoittaneen roinamäärän.

img_2379

Vähemmän jouluinen valosarja, henkilökohtainen ja Suur-Emännän suosikki.

 

img_2527

Uusi aamiaisastiastomme. Oikeanpuolesten kaverien työnimet ovat tällä hetkellä teepussikuppi 1 ja teepussikuppi 2. Eli ei mitään hajua mitä noillakin tekee. Mutta ovat tosi kivat.

 

 

Lisäksi kuolasin ihanien ruusuteekuppien perään mutta päätimme Suur-Emännän kanssa, että paljon järkevämpää on lähteä etsimään niitä teenjuonnin mekasta, eli eräästä angolosaksisesta saarivaltiosta. Hear, hear.

 

img_2323

Ah, niin ruusuista.

Nämä kaikki löytyivät siis yhdestä ja samasta n. 80m2 sisustuskaupasta, jossa olemme vierailleet ehkä muutaman tusinan kerran. Hyvälaatuista tavaraa suomalaisittain naurettavaan hintaan. Ja joka kerralla haaviin tarttuu aika paljon asioita sillä valikoima vaihtuu taajaan ja jostain syystä aina osumme paikalle alennusmyyntien aikaan. Ja silloinhan on moraalinen velvollisuutemme tukea Portugalin kansantaloutta. Tällä kertaa melkein rikoimme ostosretkien kultaista Osta-vain-sen-verran-kuin-jaksat-kantaa-sääntöä. Onneksi auto oli parkkeerattu varsin lähelle ja itse olen ollut kaukaa viisas ja käynyt taajaan kuntosalilla.

 

img_2270

Sisustusmatkamme pyhiinvaelluskohde. Ja apua, niillä on nykyään myös nettikauppa. Tosin eivät toimita Suomeen. Huh!

 

Kun vielä visiitti vanhan autokaupan tilalle perustettuun osto- ja myyntiliikkeeseen poiki pienen lipaston kotiinviemisiksi oli sisustusretki virallisesti menestys. Siitä tulokkaasta lisää seuraavassa osassa…

 

 

0

Kun Kiljusen herrasväki Epsaniaan lähti…

Kun on sisustushullu ja tavaravuorien alituinen rahtaaminen näyttää kulkevan dna:ssa niin olisi ehkä etukäteen pitänyt tietää, että sanan joululoma voisi korvata vaikka kaksiviikkoisella sisustussekoilulla. Ja tämä kaikki espanjaksi ja pienessä hönössä. Niin ja vaihtelevasti ripulilääkkeissä.

Pikainventaarion mukaan Andalucían auringon alla kainaloon nimittäin tarttui:

  • vessanpönttö
  • suihkuhana
  • suihkuallas
  • lavuaarihana
  • keittiöhana
  • kylpyhuoneen lattialaatat
  • ehkä välieteisen lattialaatat
  • 4 paria tuliteriä kenkiä
  • kuohuviinilasit
  • hirsivinssi
  • useampi kilo taidekirjoja
  • kasa vaate- ja pyyhekoukkuja

Lisäksi vielä olemassaolevat Espanjan jäämistötavarat ts. muutama laukullinen allekirjoittaneen kesävaatteita ja -kenkiä joita ei Suomessa varmaankaan tarkene pitämään ikinä. Maailman paras monitoimikone ja sen sata ja yksi lisäosaa, tehosekoitin, jonkin sortin pirtelövatkain ja yksi kadulta löydetty lipasto. Niin ja isännän postimerkkikansio. Joku voisi todeta inventaarion kohdalla hienoisen pariskunnan sisäisen epätasapainon mutta universumi nyt vain toimii näin. Ja piste. Isäntähän aloitti hyperventiloinnin aina tasasin väliajoin mutta onneksi ei tarvinnut vetää anoppikorttia esiin sillä anoppihan liehui koko matkan mukana, joten unelmavävy-tittelistä kamppaileva kisakuski joutui nielemään mölyt mahaansa ja tyytyä näyttämään ainoastaan allekirjottaneelle tunnistettavaa hapannaamaa ja kitisemään, että tavara ei muka mahdu autoon.

Reissuun lähdettiin siis Suur-Isännän ja Suur-Emännän lisävahvistuksin. Tavoitteena oli kiikuttaa kotio Espanjaan jäänyttä omaisuutta sekä morjenstaa Espanjan anoppia ja kenties katsoa hieman asioita taloon. Nyt kun seinät ovat melkein pystyssä niin toki on korkea aika jo ruveta miettimään sisustusta. Ja senhän tietää, että kun Suur-Emännän kanssa päästään raksaputiikkeihin niin se on sokka irti ja miehet maastoutukoot. Tai etsikööt kaljakuppilan. Sen ei pitäisi olla liian haastavaa sillä Espanjassa on kuulema maailman eniten ravitsemusliikkeitä henkilöä kohden.

Vuorokauden lomailun jälkeen kylpyhuoneen lattialaatat saatiin hoidettua. Suur-Emännän kanssa marssittiin netistä löytämäämme Sevillalaiseen laattaliikkeeseen, josta 20 minuutin jälkeen pölähdettiin pihalle 35 lattialaattaneliön kanssa. No ainakin kuvainnollisesti. Pulju hoitaa laattojen kärräyksen kotiovelle kunhan itse suunnittelemamme laatat on valmistettu ja tilausmaksu maksettu. Kylpyhuoneen lattiaan tulee siis perinteiset andalucialaiset kuviolaatat tai kuten siellä päin sanotaan baldosas hidraulicas. Käsin tehdyt tietenkin. Isäntä kakoi tietenkin hintaa, espanjalaisittain kalliit, mutta suomalaisittain naurettavan hintaiset.

Tähän väliin vietettiin muutama loma-aiheinenkin päivä mässäten merielukkaruokaa ja hönöttäen viiniä ja margaritoja. Ja tietenkin ripulilääkkeitä. Vakkarisisustuskaupasta tuli nyhdettyä paketti kuohuviinilaseja ja muutama hassu vaatekoukku. Sitten lisää aurinkoa ja rommikolaa. Seuraavaksi suunta kohti luottokenkäkauppaa, jossa taas lähti mopo iloisesti satamasta. Suur-Emännän kanssa pyyhkäistiin sisään ja hoidettiin useammat kengät omiin ja myös Suur-Isännän räpylöihin alle tunnissa. Jos pytinki on täynnä huokeita ja laadukkaita kenkiä ja vielä paljousalennuksessa…

 

Photo0059

Tulin, näin, tyhjensin putiikin.

 

Photo0056

Pieni tapaslautanen. Ja oikealla paikallinen cosmopolitan. Margaritoja tuli vedettyä loppuilta.

 

Photo0058

Porvarilokit.

 

Loman loppupuolella oli sitten aikaa keskittyä kylpyhuoneen kalusteiden metsästykseen. Visiitti ranskalaisen rakennussupermarkettiketjun myymälään oli varsin päräyttävä kokemus. Hanoja oli varmaankin toistasataa ja hinnat taas naurettavan halpoja, siis alkaen 15€. Ja tietenkään niitä malleja joita itse himoitsin ei ollut kyseisen liikkeen varastossa yhtäkään. Muutaman puhelun jälkeen mukava myyjänuorukainen sain varattua viimeisen varastossa olevan hanan naapurikylän putiikista. No sitten karautettiin jo valmiiksi täyteen sullotulla vuokra-autolla Andalucían pimenevään iltaan ja kohti ketjun seuraavaa putiikkia. Kaiken kaikkiaan kylpyhuoneen hanat saatiin yhdestä paikasta, toisesta keittiön hana ja sen vessanpöntön perässä saatiin ravata puolen Andalucíaa. Upea vessanpönttömme löytyi lopulta Marbellan auringon alta, ökyporvareita kun ollaan. Taisiko olla neljäs pulju, jossa käytiin muutaman päivän sisällä ja näköjään ainoa, josta löytyi juuri sitä meikäläisen haluamaa mallia.

 

20151228_110907

Hanataivas. Tässä ehkä kolmasosa tarjonnasta. Tuota rivistöä jaksoi kyllä tuijotella jokaisessa neljässä myymälässä.

 

20151228_104645

Suihkuhana. Oikeasti ammehana. Mutta ei kerrota kenellekään. Tuohon liitetään vielä kattosuihku.

 

20151228_111458

Kylppäriroinaa kaikissa kuoseissa.

 

20151228_111204

Marbellan pytty on eri pytty.

 

20151224_094317

Hanakasa ja skumppalasit. Oikealla ensimmäinen visiitti rautakauppaan. Aika vaatimaton on vielä kasa. Takana joulukuusi.

 

Koska vessanpöntön ja miksei suihkualustankin salakuljettaminen takin alla käsimatkatavarana olisi ollut hieman haastavaa, päätimme suosiolla luovuttaa sotasaaliimme Fuengirolan ja Suomen väliä suhaavalle kuljetusliikkeelle. Tavarat purettiin pieneen autotalliin, josta aarrekasamme siirtyy Suomeen tammikuun puolenvälin tienoilla. Toivottavasti myös ehjänä.

 

20151227_214827

Lastista puuttuvat vielä Suur-Emäntä ja Suur-Isäntä, sekä takakontti kattoon asti tavaraa.

 

Loppuen lopuksi oikein antoisa ”loma”. Kotiin tultua sain lähteä samoin tein metsästämään joulukinkkua isännälle. Koska  joulua ei ole ilman joulukinkkua. Kolmannessa kaupassa onnisti. Säästovinkki tuleville vuosille: joulupöydän kasaaminen tulee naurettavan halvaksi, kun joulua viettää viisi päivää myöhemmin. Kinkun saa puoli-ilmaiseksi ja laatikoita kuittipaperin hinnalla.

 

20160103_171945

Pahaa aavistamaton kinkku ja viimevuotinen kinkkuvaras.

 

Kahden päivän kooman jälkeen koitti uudenvuoden aatto, joka meni sitten kotona sekopäistä koiraa rauhoitellen. Etukäteen hyvin varustautuneena kaahasin juuri kaksi minuuttia ennen sulkemisaikaa lemmikkieläinkauppaan ostamaan rauhoittavan kaulapannan, joka oli kyllä taas vuoden turhake. Puolen päivää puuskuttanut panikoiva Koira jatkoi panikoimistaan pitkälle yli puolen yön pantoineen päivineen. Lopulta kaverin sai rauhoittumaan sillä, että sen päälle pinottiin puolen metrin kerros tyynyjä ja viltti päälle ja sitten isäntä otti koko mytyn kainaloonsa. Seuraavana päivänä heräsin sata lasissa hepuloivaan koiraan, joka pomppi sängylle ja alas sekä pyrki parhaansa mukaan harrastamaan eläinseksiä yhä uinuvan sääreni kanssa. Että se siitä rauhoittavasta pannasta. Hyödyllisempää olisi varmaan ollut käyttää sekin 40€ juottamalla Koiran tukkihumalaan. Kävi jossain vaiheessa mielessä, että lähettäisin pantatehtaalle videon meikäläisen rauhoitetusta koirasta. Tulikohan vahingossa ostettua viagraa sisältävä panta?

 

20151231_174840

Hetkellisesti rauhoittumaan saatu Koira uudenvuoden aattona.

 

Lopuksi kuvia reissusta:

 

 

20151217_145138

Espanjassa harrastetaan piirakkadiagrammeja.

 

12404645_10153903788728267_530108913_n

Mielessä kävi myös ulko-ovien raahaaminen Suomeen…

 

20151228_135642

Vuoristossa ajellessa törmättiin tämän näköiseen maamerkkiin.

 

20151228_135634

Olin jo ehtinyt uhota ostavani kyseisen lukaalin seuraavaksi kodikseni, kunnes huoltoasemalla selvisi, että kyseessä on pelkkä vesitornin kuoreksi rakennettu maisemointielementti. Seudulla asuu kuulema sen verran ökyporvareita, joiden mielestä pelkkä vesitorni oli ollut liian ruma…

 

20151228_141858

Kyltissä puhelinnumero, josta voi ostaa. Vissiin koko laakson.

 

20151228_155156

Eräässä vuoristokylässä oli ihania aaseja. Niillä on ihanan pitkät korvat ja todella pehmeä karva. Heppakuume vaihtui aasikuumeeksi. Tänne tontille mahtuisi loistavasti pienen pieni aasi. Ovat vaan kuulema kovia puremaan, mokomat.

 

P.S. sai Isäntäkin reissussa uusia leluja, jossei kenkiä. Iso vinssi, jolla nostetaan pitkät hirret ylös. Raksalaserin, jolla mitataan jotain. Poranteriä ja hitsauspuikkoja sun muita epämääräsiä namiskuukkeleita, joita kaupassa silmät loistaen esitteli.

 

20151230_120024

Etualalla vinssi. Takana kreivin aikaan toimintakuntoon saatu Porin Matti. Loput työkalut odottavat Suomeen pääsyä Espanjan päässä.