0

Apua, Isäntä on lomalla!

Kyllä, Isäntä on jäänyt lomalle, mikä tarkoittaa lähinnä sitä, kun katsoisi vierestä maantiekiitäjää, jolle on annettu liikaa kahvia. Tänä aikana herra on muurannut 14 metriä savupiippua, asentanut ilmanvaihtoputkia, rakentanut epilaattorista ja autoradiosta uudet raksapoppivehkeet puukoteloinnilla, hitsannut osia tiilinosturimekanismille, hakannut kuusipölleistä halkoja, uudelleenjärjestänyt halkosuojan allekirjoittaneen  sekasotkun jäljiltä, tehnyt teknisiä piirustuksia pylväsporakoneen rakennusta varten, vääntänyt omakätisesti tuoreraviolia ja jopa kerran suostunut käymään allekirjoittaneen kanssa elokuvissa.

Ja aikaa mennyt yksi viikko.

Itse elin siinä luulossa, että aikaa oli vierähtänyt 2-3 viikkoa ja tällä hetkellä olen lähinnä kiitollinen siitä, että koulu alkaa ensi viikolla, jotta pääsee hengähtämään leppoisien 8-16 päivien ääreen. Eipä siinä mitään, jos mies olisi kotona ympäri vuoden niin talo olisi varmaankin valmistunut jo kaksi vuotta sitten.

Mutta pitemmittä puheitta, siirtykäämme viikon tapahtumiin.

Saanko esitellä: uusi raksaradiomme. Koska vanha radio lukuisista korjausyrityksistä huolimatta sanoi sopimuksensa muoviosien kohdalta irti, oli Isäntä eräänä iltapäivänä askarrellut uuden audiolaitteen. Sinne meni myös allekirjoittaneen epilaattori, mutta kuulema sen saa vielä käyttöön. Olen skeptinen. Kiinnittäisin huomiota erityisesti innovatiiviseen puumuotoiluun, sekä vanhaan kulttuuriympäristöön tyylikkäästi sulautuviin kiinnitysheloihin. Ja taas poppi raikaa.

IMG_4805

Raksalla pitää olla raksaradio. Mieluiten vielä itse tehty.

 

IMG_4817

Tässä valmistuu ilmeisesti katolle vievä tiili/laastinosturi.

 

IMG_4832

Siinäpä nuo. Jäämme odottamaan miten toimivat käytännössä.

 

Koska erinäisten ahtausongelmien vuoksi leivinuunia ja olohuoneen takkahormia ei saatu mahtumaan samaan nousuun, jouduttiin siirtymään kahden piipun ratkaisuun. No isäntähän muuraa.

 

IMG_4781

Leivinuunin hormi ja takana ilmanvaihtoputki. 

 

Saatiin muuten rakennusvalvonnan kanssa sovittua painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Tämä on ihan nerokasta ihan senkin vuoksi, että rahaa säästyy sen 7000€, kun koneellisesta IV-viidakosta luovutaan. Erävoitto helpommalle hengittämiselle.

 

Seuraavassa näyte sisätilavinssistä. Pääsivät meikäläisen kiipeliyvermeetkin käyttöön, kun pylpyrä (eli se mötikkä mikä sitä köyttä pyörittää) piti saada sulkurenkaalla kiinni kattotuolien väliin asennettuun rautakankeen.

 

IMG_4758

Tällä systeemillä ne muinaiset egyptiläisetkin. Kuvassa menossa mukana myös Suur-Isäntä, joka saatiin lisävahvistukseksi muurausyksikköön.

 

IMG_4830

Niin nättiä muuria. Tämä kuva taisi olla jo katolta käsin. 

 

Seuraavassa ammattimuurareiden tarkoin varjeltu ammattiniksi. Jos laasti on liian liisterimäistä tai jotain, laastiveteen ruikataan astianpesuainetta. Isännän mukaan nykyisessä laastissa on niin paljon mustaa hiekkaa, että sitä on hankala työstää, siksi tiskiainetta.

 

IMG_4833

Se on nyt sitten virallisesti todistettu, että kyllä se Isäntäkin tietää tiskiaineen olemassaolosta.

 

IMG_4824

Siinä ne nyt ovat, Herakleen pylväät. Ja eivät tietenkään ole mitenkään symmetrisesti tai linjassa. Mutta siitäkös vasta vänkä sisustuselementti tuleekin, sopii vanhaan taloon.

IMG_4820

Siellä sojottaa jo yksi ilmanvaihtoputki. Piippuja odotellessa.

 

IMG_4782

Siinä sitä hormia nyt on. On muuten hyvä kaiku.

 

Ja loppukevennys:

Onko mitään niin mukavaa, kuin yrittää kiikuttaa pihan periltä salaa pienen vasikan kokoinen postimyyntipaketti autoon ilman, että katolla heiluva isäntä saa siitä mitään vihiä. Asiaa ei auta, että joka ikinen sivu on vuorattu kissan kokoisella logolla, jonka jopa jokainen raksajalmari tunnistaa kilometrin päästä. Puolustukseksi sanottakoon, että ihan palautukseen olivat menossa. Isäntä vaan saa sellaisen hepulin jokaisesta potentiaalista tavaranlisäyksestä tähän täyteen sullottuun minihuusholliin, että olen todennut tiedon lisäävän tarpeettomasti tuskaa, joten miksi turhaan nostattaa verenpainetta. Vai mitä?

 

IMG_4834

Hus hus, pois täältä!

 

 

 

 

0

Terveisiä kesälomalta, tarkoitan työleiriltä

Tänä aamuna ymmärsin vihdoinkin miltä Isännästä mahtaa tuntua, kun allekirjoittanut alkaa suu vaahdossa selittämään jotain todella nerokasta sisustusideaa ennen kuin herra on saanut ensimmäisen aamukahvin heitettyä kitusiinsa. Mutta siitä lisää tuonnempana.

Viimeiset pari päivää on paahdettu menemään aamusta iltaan raksahommissa, sillä koska Suomen suvi on viime vuosina ollut yhtäläisyysmerkki monsuunisateille, ei aikaa parane hukata, jos aurinko paistaa. Lisäksi sovimme keväällä, että töiden sijaan meikäläinen on kesän kotona ja hommissa, jotta saadaan taloa vauhdilla eteenpäin. Siispä tienaamaan kotonaolopisteitä.

Perjantaipäivä meni yhden kaadetun kuusen kanssa ähkiessä. Sain kuin sainkin viime kesänä kaadetun neulasenripottelijan nyittyä pöheiköstä ihmisten ilmoille ja moottorisahan syötäväksi. Ja kaikki tämä ihan ite. Ei vissiin ole kevään kuntosalimurinat menneet hukkaan. Kyseinen kuusi siis kaadettiin viime kesänä, mutta lyhyen moottorisahan takia pirulainen ehti murtua tyvestä, ennen kuin kaato saatiin suoritettua loppuun ja sen sijaan, että arvon kuusi olisi kaatunut nätisti sille raivatulle makuupaikalle, se päätti ottaa ja heittäytyä viereiseen vesakkoon. Kiva.  Ja, koska aika on rajallista niin eipä ehditty sitä sieltä kaivaa enää viime vuoden puolella.

Homma oli oikein mukavaa siitäkin syystä, että talosta ei löytynyt enää minkään valtakunnan itikkakarkotetta ja siellä pöheikössähän niitä riitti ihan vain muutama. Vaihtoehtoina oli joko kuolla verenhukkaan tai sitten puolustautua vaatekappaleilla. Koska nahan raivohullu raapiminen ei kuulu lempiharrastuksiini niin mikäs sen mukavampaa kuin pistää nunnakaapuun verrattava vaatemäärä niskaan kesähelteellä ja siihen vähän sykkeen nostattavaa tukkien raahaamista päälle. Hien kyllä sai pintaan ja vaatteet likomäriksi alle viidessä minuutissa. Perjantain saldoon voi olla tyytyväinen silla kaiken vouhkaamisen jäljiltä moottorisahaa tuli huudatettua niin paljon, että siitä loppui bensa ja myös kirveestä lähti varsi. Ei ole kuin vasta kolmas kerta, kun sen olen saanut turattua. Edelliset kaksi menivät varresta poikki. Hyvä hyvä.

 

IMG_4222

Nuita tuli pyöriteltyä ihan omakätisesti. Hyvältä tuntuu. Vielä kahdenkin päivän päästä.

IMG_4221

Bensa loppu. Maatkoon siinä.

 

Perjantain tukkijumpan jälkeen lauantaina siirryttiin tiiliskivien kanteluun. Vuorossa siis palomuurin muurausta ja projektipäällikkö eli siis minä sai ylennyksen laastintekijäksi ja tiilen kantajaksi. Espanjalaisittain siis arvonimi peón (sotilas/raksa-assari) lisättäköön tittelistööni. Kun tiilet painavat sen 3,5kg ja niitä pitää raahata mäen päältä alas ja sitten takaisin taloon ylös ja kappalemäärä huitelee siinä 90 päällä niin äitiähän tässä tulee ikävä. Kun yhtälöön vielä lisätään isäntä, joka on auringonpaisteesta kuin sähköiskun saanut ja pienen rakennushepulin vallassa paahtoi menemään seinän kimpussa iltakymmeneen, niin tämä suomalainen työkaakki on aika vetelää pastaa kaikesta laastin ja tiilien kärräämisestä Isännän hoputtaessa vauhtia. Mainittakoon vielä, että Isäntä oli tyytyväinen, kun kerrankin pääsee muuraamaan näin kevyitä tiilenmurikoita. Aha.

Tänään on vuorossa palomuuri numero kaksi. Hjälp. Aamulla herätessä oli olo lähinnä sellainen, kuin joku olisi ajanut yön aikana katujyrällä muutaman kerran sängyn yli. Tai sitten painovoimakenttä oli juuri kyseisen pirtin nurkan kohdalla poikkeuksellisen voimakas, tuntui nimittäin siltä, että ruho oli uponnut tavallistakin syvemälle sängyn poimuihin. Loputtomasta pinnistelystä huolimatta oli lopulta luovutettava ruumiintoimintojen vaatiessa akuuttia toimintaa ja yritettävä salaa pinkaista mökin taakse huussiin. No pieleenhän meni, Isännän haukanaisteilla herra näköjään tietää tasan tarkkaan missä assari milloinkin menee ja sieltähän se pölähti mökin eteen juuri sillä hetkellä, kun yritin luikkia seinän vierustaa pitkin takaisin kohti nimeäni parkuvaa sänkyä.

Ja tässä päästäänkin sitten jo alussa mainitsemaani kahvikuppivertaukseen. Siinä sitten yritin kalsarisillani näyttää siltä kuin tajuaisin yhtään mitään mitä isäntä selittää leivinuunin ja savupiipun liitoksista ja olohuoneen palomuurista samalla, kun aivolohkoni ovat vielä koomaa vastaavaassa tilassa ja hanurini huojuu kapeilla lattiapalkeilla itikoitten syötävänä. Isäntähän oli jo herännyt kaksi tuntia aikaisemmin ja paukutellut menemään talon kimpussa yhtä energisenä kuin olisi ollut kuukauden lomalla.

Hjälp.

Ja tähän loppuukin tämänkertainen selontekoni, sillä sain neuvoteltua vain puoli tuntia vapautusta orjan assarin töistä sillä ehdolla, että myös aamuateriointi sekä mahdollinen huussissa käynti sisältyy puolituntiseen. Tiukkaa on kuri Fennohispaanisella työmaalla.

 

IMG_3987

Näitten kimpussa tuli vietettyä toukokuu. Näillä lattavasoilla tämänkin aamun huojuin yrittäessäni tajuta jotain Isännän sepustuksista…

IMG_4100

Tuleva kylpyhuone. Koira on käytävällä ja pää on tulevan seinän sisällä.

 

IMG_4094

Näiden koolauksien päälle tuleekin sitten jo lattia. Jonakin vuonna.

IMG_4147

Palomuuria ja piippua mallaamassa. Ei mikään ihan yksinkertainen palapeli mutta siitä tuonnenpana, kello käy ja assari on kohta myöhässä työmaalta.

IMG_4187

Netin vahtaaminen vaihtui eilen tämän vahtaamiseen. On kyllä aivan yhtä koukuttavaa.

IMG_4161

Tiilien roudausta ikkunan kautta. Kohta nousee palomuuri ja vauhdilla.

IMG_4191

Ja sitten juokset kuin viimeistä päivää, kun materiaalit loppuvat rakennushullulta jatkuvasti kesken.

IMG_4180

Laastissa on sellainen ikävä puoli, että painaa kuin kivi. Ajatella.

IMG_4184

Tosin Isäntä saa sen näyttämään siltä, kuin vatkaisi kääretorttutaikinaa. Itse jos yritän samaa niin kyynernivel lähtee sijoiltaan.

IMG_4218

Tässä vaiheessa kello on siinä puoli kymmenen ja assari vinkuu henkitoreissaan oven pielessä. Taisi jo siideristäkin korkki sihahtaa.

IMG_4207

Nyt loppu se ininä. Ei tänne olla maisemia tultu katsomaan, mylly pitää vielä pestä. Huoh.