Täytyy kyllä taas taputella itseä selkään, hyvin manattu. Sitten viime länkytyksen ja seesteisen venailun jälkeen alkoi nimittäin sellainen raksahepuli à la Speedy Gonzales avec piristeet ettei mitään rajaa. Koska tietenkin sekä sähkäri, että putkari haluavat tulla paikalle juuri samoina päivinä. Ja sitä ennen piti saada pari sataa asiaa tehtyä. Kuten vetää sähkökaapelin suojaputkea rakenteisiin sellaiset 200 metriä ja itse sitä valkoista kuparilakua sellaiset 800 metriä. Aamupäivät menivät sitten mukavasti putkarin kanssa ährätessä, koska Isäntähän ei päästä ketään sörkkimään lempilastaan ilman ohjaavaa kättä. Kun tämä valkoinen paku kurvasi pihasta ulos, saapui toinen valkoinen paku ja loppupäivät menivät oikein leppoisasti sähkärin kanssa sinne hamaan iltaan asti. Itsehän tietenkin olin töissä, joten tuo kaikki jäi taas Isännän hoidettavaksi.
Sen jälkeen oli pientä lattian asennusta, häiden valmistelua 1,5 päivässä, keittomaalin hämmentelyä ja talon maalausta, räystäslautojen maalausta ja asennusta ynnä muuta miljoonaa asiaa, jota ollaan säädetty tässä viimeisen kuukauden verran.
Maaleista täytyy lähteä levitoimaan sen verran, että keittomaali on kyllä nykyään allekirjoittaneen suosikkitöhkää pensselillä levitettävien maalien loppumattomassa suossa. Yksi asia mikä oli varmaa heti alkumetreiltä, oli se että tämä talo tullaan maalaamaan keltamultamaalilla. Tähän hommaan varattiin sitten tottakai se heinäkuun helteisin sunnuntai (+32ºC). Hommaan tarvitaan jokin keittoastia, tässä tapauksessa 200litran peltitynnyri. Alle tuikataan nuotio ja sitten aloitetaan veden kuumennus. Lämpimään veteen heitetään sinkkisulfaattia ja muutama kilo vehnäjauhoja kylmään veteen esisekoitettuna. En siis suosittele tätä maalia keliaakikon ruokavalioon. Enkä ehkä kenenkään muunkaan. Sitten hämmennellään puumelalla sellaiset 2-3h lähes kiehumispisteessä, juodaan muutama olut, tyhjennetään pigmenttisäkit ja kaadetaan sekaan vernissaa, sitten hämmennetään taas vähintään tunti ja juodaan taas muutama olut. Ja ka, maali on valmista. Ei mitenkään ylivoimaisen vaikeata hommaa, jos mela pysyy kädessä muutaman tunnin. Suosittelen kuitenkin tekemään vähintään parityönä, jotta jää aikaa myös oluen juontiin ja käsivarsien lepuutukseen, pataa kun pitää hämmentää koko ajan ettei keitto pala pohjaan. Tämä maali tulee nimittäin ihan vain pikkaisen huokeammaksi kuin kaupasta ostettuna, varsinkin kun netistä saa tilattua valmiita keittomaalisettejä, jossa tulee kaikki sutia myöten valmiiksi pakattuna keitto-ohjeineen. Jauhot tosin joutuu ostamaan itse. Ja keittopadan. Eikä tarvitse kiikuttaa vähäisiä rahojaan kemianteollisuuden lihaviin pusseihin, nykymaalit kun tuppaavat olemaan täynnä aivan kaikkea mahdollista. Ja onhan se aika hienoa kun saa hieroa sitä ihan itse tekemäänsä maalia seinään, vaikka hartiat ja ranne antavat seuraavana päivänä hieman valikoitua palautetta.
Sitten vaan seinää hinkkaamaan. Keittomaaliahan sopii lätkiä seinään lämpimänä, joten hommaan voi ruveta saman tien. Ja täytyy sanoa, että todella miellyttävä uusi tuttavuus. Keittomaali nimittäin tuskin lemuaa miltään lukuunottamatta vienoa vernissan (keitetty pellavaöljy) tuoksua mikä on aika miellyttävä, suorastaan retro tuoksu. Maalatessa töhkä käyttäytyy oikeinkin kunnollisesti. Maali pysyy aika liisterimäisenä, joten ei sotke maalaria ja ympäristöä. Ei valu sudista kädelle sekä levittyy seinälle mukavan kiltisti. Asiaa myös auttaa se, jos raaskii satsata kunnon siveltimeen. Paketin mukana oli tullut oikea keittomaalisuti joka vei kyllä voiton mennen tullen halpahallin rutkusudista. Säästää aikaa ja varsinkin maalarin hermoja. Lisähuomiona, että uudelleen maalauskin hoituu aika helposti, vanha pinta harjataan puhtaaksi ja sitten uutta maalia päälle. Ei tarvi raapia menemään tuhottoman monta tuntia maalikaapimen kanssa kuten esim lateksimaalien kanssa joutuu. Ei huono sekään.
Leipurin hommia.
Sulfaatit kaadettu. Kuvassa myös Isännän askartelema maalimela
Hämmennystä ja nuotiotulta muutama tunti.
Maalinäyte, kun kuiva maali ei jätä käteen jälkiä maali on valmista.
Lopputulos on ilmeisen onnistunut, jos joka kerta kun taloa katsoo niin tulee erittäin hyvälle tuulelle.
Livenä väri on vielä asteen oranssimpi. Oikein hyvä.
muutetaanksheimaalle 