0

Montusta nousee

Valoa laastitunnelin päässä. Optimistiset arviot sokkelin valmistumiselle ennustavat viimeisen harkon muurautuvan muutaman seuraavan päivän aikana. Isäntä on ollut hepuleissa kuin pentu sokeriövereissä. Kummasti jalka nousee ja suu käy, kun koitti vihdoin perjantai ja viikonloppuna ei pitäisi sataa. Tietenkin sitä vettä tuli vähän joka päivänä. Isännän uusi teoria on, että meidän betonimyllyssä on joku magneettikenttä, joka vetää vettä puoleensa aina, kun sen käynnistää. Jäämme odottamaan empiirisiä tutkimustuloksia.

Muutoin tämä viikko on mennyt hirsipinojen muovipressuja asetellessa. Joko tuuli riepottelee muovit miten sattuu, taikka sitten sade muodostaa pressuihin kahluualtaita, jotka taas vetävät peitteet ihan vänkyrälle ja hirret jää sateen armoille. Siellä on sitten kiva lönkytellä sateessa läpimärkänä repimässä pressuja ojennukseen, ettei talo lahoa jo ennen pystyttämistä. Vielä kesäkuussa ajattelin optimistisesti, että sade loppuu heinäkuussa, joten pressuviritelmiä tarvii vain väliaikaisesti alkukesän sateiden takia. Juu ei. Alistuin vihdoin tosiasioiden äärellä ja tällä viikolla otin tehtäväkseni väsätä laudoista kaiken maailman hökötyksiä pressujen alle, jotta vesi valuisi maahan, eikä muovien väleistä suoraan hirsien päälle.

Tämän lisäksi olen keksinyt tälle viikolle uuden fitness-lajin, kahvakuulat on niin pasé! Samoin hirsien halailu. Tämän viikon sporttivartissa otetaan 8 paunan pitkävartinen leka, yksi alumiinikiila ja hervoton vuori koivupöllejä. Kiila naputellaan pystyyn sopivan isoon koivupölliin ja sitä sitten mäiskitään menemään metrisellä lekalla. Näin saadaan kiva syysmyrskysadetakkikroppa käden käänteessä. Ja mitä huonompi sihti sen parempi, saa huitoa menemään vielä pidempään ja myös rehkiä nostelemalla kumoon kaatunutta pölliä paikoilleen. Liikunnanohjatermistössä tämä olisi nyt varmaan sitä funktionaalista harjoittelua, tosi trendikästä siis.

 

20150716_131552

Viikon treenikapulat. Lentää muuten hiki.

 

Viikon yllätysvieras kävi tässä muutama päivä sitten. Talitintin reppana oli lentänyt tuulikaapin ja eteisen kautta ihan tupaan asti. Pääsi onneksi aika pian kyllä ikkunasta takaisin pihalle.

 

20150714_150831

Pikavierailija. Huomatkaa retro sokeripalalaatikko.

 

Isäntä sai tänään vihdoin koko kesän ajan mankumansa raksaradion. Meikäläinen sai vipinää kinttuihin siinä vaiheessa, kun mokoma uhkasi viedä vanhan Troubadurini pihalle kaiken laastin sun muun rakennusryöhnän sekaan vettymään. Hilpasin sitten halpahalliin hakemaan soittomööpeliä, olihan se kieltämättä kivempaa raapia sitä laastia harkkojen uriin, kun radio naukaa vieressä 70-luvun diskohittejä.

Isäntä alkaa olemaan aika räävittömässä kesäkunnossa. 15 tunnin työpäivät ja meikäläisen onneton muonitus ovat kuorineet varsinaisen kesäkarjun. Meikäläinen juokseekin sitten kuin pieni rasvainen porsas Isännän perässä vatsalihaksia hipelöimässä.

Sokkelin myötä alkaa myös taju talon koosta kasvaa, kun huoneiden koot alkavat näkyä sokkelin noustessa. Ja faktahan on, että talo on ihan holtittoman iso. Imurointivuoroista tulee varmaan hyvä vääntö. Keittiöön mahtuisi entinen luukkumme kokonaan. Kuisti on pienen yksiön kokoinen ja meillä on yksi kokonainen huone, jolle ei ole vielä keksitty yhtään mitään tekemistä, paitsi, että tietenkin omin sen omaan käyttööni verukkeella ”työhuone”. Mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakaan. Varmaan teen siellä palapelejä.

 

20150719_200116

Tältä näyttää tänään. Kuisti puuttuu vielä, se tullee pian.

 

20150719_200204

Tämä loota talon keskellä on uuninpohja. Se tulee täyteen kiviä ja sen varaan muurataan keittiön leivinuuni ja olkkariin kakluuni. Taikka vaihtoehtoisesti tuohon voisi laittaa porealtaan. Vaikeita päätöksiä…

 

20150719_200156

Meikäläisen työhuone. Tai jotain.Vaateuone? Varasto?

 

20150719_200241

Keittiö on niin iso, ettei sitä saa edes kokonaisena kuvaan. Isännän mielestä liian iso. Mun mielestä täydellinen.

 

Seuraavaksi sitten taas kaivuri pihalle hoitamaan loput mylläykset ja sitten päästään taas pinoamaan niitä hirsiä. Tällä kertaa ehkä ihan talon muotoon. Selkää pakottaa jo pelkkä ajatus.

Tsuudiluu!

0

Ai kato, tänään sataa…

Tulipa tässä mieleen eräs kesäpäivä muutama vuosi sitten Etelä-Espanjassa. Oli pilvistä. Siis sellaista pilvistä, että aurinkoa ei näkynyt. Ja koko kylä ulisi, että onpa kauhea keli, että oikein masentaa. Ahdistaa. Ei jaksa tehdä mitään. Siellä kun ei olla totuttu niin huonoon kesäsäähän. Kyseistä säätä kesti päivän.

Jos ette siis tiennyt niin täälä sataa, jatkuvasti. Isäntä laskeskeli, että tähän mennessä sade on viivyttänyt rakennushommia kolmisen viikkoa. Tälläkin hetkellä sataa. Luulen, että Kellyn Genekin potkisi jo tässä vaiheessa lyhtypylväitä ja puisi nyrkkiä lätäköissä hyppimisen sijaan. Aikataulujen suunnittelu saati noudattaminen on aivan turhaa. Eräs ystäväni ehti jo haistattamaan Forecan täsmäsäälle sosiaalimediassa, yhdyn mielipiteeseen. Ihan sama mitä lupaavat, yleensä tulee päinvastaista. Suunnittelepa siinä sitten viikon työlistaa.

Isäntä kärsii säiden takia varsinaisesta Dr Jekyll & Mr Hyde syndroomasta. Jos pihalla ei pääse tekemään mitään sateen vuoksi niin herra on kuin paraskin persauksiin puraistu ahma, ja nenä aivan solmussa. Aurinkoisella säällä lentää sekä laasti että läppä ja harkkopinojen välistä voi kuulla epämääräistä flamencoulinaa, kun isäntä rallattelee menemään tyytyväisenä. Noh, ne aurinkoiset päivät voikin sitten laskea vasemman käden sormilla.

On tässä kyllä jo saatu jotain aikaankin, perustuksista on muurattu jo selkeästi yli puolet. Olisi varmaan jo valmis viikko sitten, jollei sataisi. Itsekin olen päässyt heilumaan laastikauhan kanssa, samanlaista töhkää, kuin vähän tukevampi piirakkataikina. Aika lähellä nuolijan kanssa heilumista. Välineet vain isompaa eli painavamaa kaliiperia. Leivonnaisharrastuneisuudesta on siis tässä vaiheessa hyötyä.

 

20150704_212211

Olin päivän poissa. Tämä ilmestyi sillä välin. Sieltä se taloa punnertaa, näköjään ilman emännän neuvontaakin.

 

20150705_131800

Vaarin kauhalla tulloopi hyvä talo.

 

20150705_125434

Päätettiin hyödyntää maailmallakin trendikästä lapsityövoimaa.

 

20150713_181859

Tänään paistoi aurinko. Ainakin 25 minuuttia.

 

20150705_133624

Työnjohtaja. Isäntä ihan itse teki.

 

Sadepäivinä on hyvä tehdä taustakartoitusta. Sunnuntaina käytiin tutkimassa Metsäkylän Navetan varastoja Hattulassa. Sieltä varmaan pitää hakea jotain sälää, sitten kun tulee sisustusjutut ajankohtaiseksi. Ainakin oville todennäköisesti on tarvetta, kun pitää rakentaa uusi kylppäri, vaikka ovat kyllä aika tyyriitä tuolla. Lisäksi löydettiin ratkaisu miten päästään eroon kiljuvan valkoisista sähköjohdoista, jotka eivät tämän talon fengshuihin sovi. Sisustuskansio sai vihdoin tuote-esitteistä ensimmäiset täytteensä. Jes!

 

20150712_134126

Jamaicalainen alpakka? Tilan pihalla.

 

20150712_144030

Tätä antiikkijohtoa tulee meidän seiniin, sitä saa myös eri värisinä! Juhuu! Ja juuri kun ajattelin, että Isäntä ei ikinä suostu niin se tuli sitä itse ehdottamaan.

 

20150713_150355

Loppuun iso metsämansikka. Tämä näkyy meidän keittiön ikkunasta, myös mustikkaa pupelsin tänään.

 

0

Betonikakku

ME OLLAAN RAKENNETTU JOTAIN!!

Nyt ollaan oikeasti tehty jotain muutakin, kuin siirrelty tavaraa paikasta toiseen tai katteltu ikkunasta monsuunisateita. Me ollaan valettu antura! Ja nätti antura onkin, mitä nyt jäi ehkä puolikkaan kuution verran vajaaksi betonikuorma. Yksi keittiön nurkka piti tehdä perinteisesti käsin betonimyllyllä, koska isäntä on pihi ja tykkää rehkiä, eikä halunnut tilata ylimääräistä betonia. No itsepä joutui lapion varteen.

Meikäläinen sai kunnian olla vibramestarina ja velipoika pääsi pumpun varteen. Vibra on siis juuri sellainen, kuin miltä se kuulostaa: vibraattori. Espanjalaisella raksalla siitä kuulema lentää parhaimmat läpät. Yllättäen.

 

20150701_131358

Ase kainalossa, valmiina täristämään.

 

20150701_215713

Vibra.

 

Ja sitten mentiin ja aika vauhdilla: ensin kärsällä betonia muottiin, sitten hytkytellään vibralla ilmakuplat pois ja lopulta Isäntä hoiti tasoittamiset ja liikojen betonien mäjellelapioimiset perästä käsin. Betoniauton kuski ohjaili pumppua kaukosäätimellä. Koko säätöön meni alle tunti. Betoni roiskui aika hyvin, silmässä kirvelee ihan mukavasti, kun sitä sinne lentää. Ihan hauskaa hommaa ainakin omalta osaltani. Lapioinnista en nyt niin innostunut. Naurettavan pieniä lapiollisia saa liikuteltua, ihan törkyisen painavaa tavaraa tuo betoni. Mielummin kanniskelen hirsiä.

Betonikakkujen lisäksi on todellakin kanniskeltu niitä hirsiä. Niitä on raijattu sen verran, että sain selän jumiin alkuviikosta. Kummasti sekin vetristyi kuin ihmeen kaupalla siinä vaiheessa, kun piti äkkiä saada viimeiset pöllit pois betoniauton tieltä. Deadlinet auttaa kummasti. Myös fyysisiin jumeihin.

 

20150701_131329

Kahdella kärryllä tuli 10m3 betonia. On oikein Andalucían värit.

 

20150701_130903

Iso kärsä.

 

20150701_132430

Siinä sitä sataa, taikinaa. Alareunassa vibra valmiina hyökkimään apajille.

 

20150701_135737

Taidekuva.

 

20150701_144753

Ikuistushetki.

 

20150701_144757

Tähti tosin oli hyvin vastahakoinen, ei vissiin innostunut manikyyrin pilaamisesta.

 

20150701_203759

Siinä.

 

Ennen tämän päiväistä betonisottausta ollaan siis tosiaan siirrelty muutama päivä hirsiä. Jumahtaneen selän lisäksi sain viimein liiskattua pari sormea hirren alle. Ihmeen kauan siltä oli vältytty. Vähän ehkä harmittaa, kun ei tullut meikäläisen jodlaamiset nauhalle, oli nimittäin kyllä sellainen tunteiden tulkki-hetki.  Ulkopuolisen auttavien käsien lisäksi saatiin avuksi vanhan talon rappusten kaiteesta sekä viime viikolla ostetuista auton vararenkaista kyhätyt mainiot hirsikärryt.

 

20150628_124842

Tällä ja käsillä mentiin.

 

20150701_204826

Siinä ne nyt vihdoin on nätissä pinossa.

 

20150701_204837

Tuolta se nyt näyttää, se betonikakku.

 

20150701_204552

Tämän illan näkymät saunan katolta. Siinä se talo nyt olisi, tavallaan.

 

20150701_215654

 

Luontovartista sen verran terveisiä, että kesä on kyllä pamahtanut täyteen loistoonsa muutamassa päivässä. Tälläkin hetkellä meidän mökissä pöristelee sellainen pommikonekärpänen, että hyvä ettei ikkunat helise. Tänään oli myös hyvin potentiaalinen peltikolarihetki keskellä iltapäiväruuhkaa, kun pitkäjalkainen hämähäkki päätti pistellä juoksulenkkiä edestakaisin tuulilasissa, ja tietenkin sisäpuolella. Muutekin tällä tontilla vilistää toinen toistaan suurempaa ja inhampaa kasijalkaista. Meikäläisen makuun niitä on ehkä pari sataa liikaa. Pieni minilepakkomme jatkaa vartiokierroksia tontilla, yleensä se aloittaa kierroksensa siinä klo 23 tienoilla, kun on jo hämärää. Isäntä on siitä innoissaan, koska sehän syö suihinsa kaikki ilmassa lentävät itikat.